Ruotsinsuomalaisten päivä / Sverigefinnarnas dag

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään 24. helmikuuta.

sverigefinska flaggan

Ruotsinsuomalaisten lippu / Sverigefinnarnas flagga

Ruotsinsuomalaisten päivä lisättiin ruotsalaiseen almanakkaan vuonna 2013. Päivämääräksi valikoitui ruotsinsuomalaisuuden pioneerin, Carl Axell Gottlundin syntymäpäivä 24. helmikuuta. Gottlund oli kansantieteilijä, joka kiersi metsäsuomalaisten mailla Ruotsissa 1800-luvulla kerätäkseen tietoa heidän arkielämästään, kielestään, tavoistaan ja perinteistään.

Metsäsuomalaisten lisäksi ruotsinsuomalaisten joukkoon on vuosien saatossa mahtunut niin sotalapsia, poliittisia pakolaisia kuin nuoria työläisiäkin. Nykyään monet Ruotsiin muuttavista suomalaisista ovat yliopisto-opiskelijoita. Tämän päivän ruotsinsuomalainen saattaa siten olla ruotsin- tai suomenkielinen; ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven ruotsinsuomalainen; lapsi, nuori, opiskelija, työssäkäyvä tai eläkeläinen. Täten yksittäisten ruotsinsuomalaisten toiveet ja tarpeet saattavat vaihdella suurestikin, mutta yhteistä heillä on kiinnostus oman kielen ja kulttuurin ylläpitoon.

Ruotsinsuomalaiset ovat tunnustettu kansallinen vähemmistö Ruotsissa. Hallintoaluekunnissa ruotsinsuomalaisilla lapsilla ja ikäihmisillä on oikeus saada joko kokonaan tai osittain suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitopalveluja. Lisäksi ruotsinsuomalaisilla henkilöillä on oikeus käyttää suomen kieltä kunnan kanssa asioidessa. Tämä koskee myös Malmön kaupunkia, joka on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 24. helmikuuta 2015 lähtien.

Sverigefinnarnas dag

Sverigefinnarnas dag firas den 24 februari.

Datumet för flaggdagen, som har funnits med i den svenska almanackan sedan 2013, härstammar från folklivsforskare och språkvetare Carl Axel Gottlunds födelsedag. I början av 1800-talet gjorde Gottlund forskningsexpeditioner till de svenska finnskogarna för att samla information om skogsfinnarnas vardag, språk och traditioner.

Utöver skogsfinnar har den sverigefinska minoriteten under åren bestått och fått tillökning av såväl krigsbarn som politiska flyktingar och unga arbetare. Numera är många av dem som flyttar till Sverige från Finland universitetsstudenter. En sverigefinne idag kan därmed vara såväl svensk- som finsktalande; första, andra eller tredjegenerationens sverigefinne och barn, ung, student, arbetande eller pensionär. Även om olikheterna mellan individerna är många, finns det något som är gemensamt för de flesta - nämligen intresset för att använda och upprätthålla det egna språket och kulturen.

Sverigefinnar är en erkänd nationell minoritet i Sverige. I förvaltningskommuner för finska har sverigefinska barn och äldre rätt att få förskoleverksamhet och äldreomsorg helt eller delvis på finska. Dessutom har sverigefinska personer rätt att använda finska vid vissa kontakter med kommuner. Detta gäller även i Malmö stad, som sedan 24 februari 2015 har ingått i det finska förvaltningsområdet.


Senast ändrad: 2020-03-20 15:51