Kysymyksiä ja vastauksia suomen kielen hallintoalueesta

Miksi Malmön kaupunki on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen?

Malmön kaupunki työskentelee aktiivisesti kansallisten vähemmistökysymysten parissa. Arviolta 8000:lla Malmön asukkaalla on suomalainen tai ruotsinsuomalainen tausta. Malmön kaupunki liittyi suomen kielen hallintoalueeseen ruotsinsuomalaisten kuntalaisten toivomuksesta. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluminen mahdollistaa ruotsinsuomalaisen vähemmistön toiveiden ja tarpeiden kartoittamisen ja niihin vastaamisen entistä tehokkaammin, sekä auttaa kuntaa kehittämään työskentelytapojaan myös muiden vähemmistöjen kohdalla.

Mitä laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä pitää sisällään?

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) takaa Ruotsin viiden kansallisen vähemmistön edustajille tiettyjä perusoikeuksia. Nämä vähemmistöryhmät ovat juutalaiset, saamelaiset, romanit, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddisch, saame, romani chib, meänkieli ja suomi. Lain tarkoitus on vahvistaa kansallisten vähemmistöjen kielen ja kulttuurin ylläpitoa. Viranomaiset ja esimerkiksi kunnat ovat täten velvoitettuja vahvistamaan ja suojelemaan kansallisia vähemmistökieliä.

Mitä Malmön liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen tarkoittaa?

Suomen kielen hallintoalueeseen kuulumisen myötä Malmön kaupunki ottaa entistä suuremman vastuun suomen kielen suojelemisesta ja vahvistamisesta muun muassa varmistamalla, että kunnan palveluista on tarjolla suomenkielistä tietoa. Lainsäädäntö vahvistaa erityisesti lasten ja vanhusten asemaa velvoittamalla kuntia tarjoamaan esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa asukkaan sitä pyytäessä joko kokonaan tai osittain suomen kielellä.

Tarvitseeko ruotsinsuomalainen vähemmistö todella erityistä suojelua, vaikka suurin osa heistä puhuu ruotsia?

Ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä on lain määräämä oikeus erityiseen tukeen ja suojeluun. Vähemmistöpolitiikka määriteltiin omaksi politiikan alueekseen Ruotsissa jo vuonna 2000. Tällöin Ruotsi ratifioi Eurooppa-neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen (SÖ 2000:2), sekä eurooppalaisen kotiseutualue- ja vähemmistökieliä koskevan peruskirjan (SÖ 2000:3). Vuodesta 2010 lähtien kansalliset vähemmistöt on myös sisällytetty Ruotsin kansalliseen lainsäädäntöön. Tästä osoituksena on laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724).

Malmön kaupunki liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015. Mitä Malmön kaupunki on tehnyt edistääkseen ruotsinsuomalaisen ryhmän oikeuksien toteutumista?

Malmön kaupunki järjesti 11. maaliskuuta 2015 ensimmäisen neuvonpidon, johon osallistui lähes 60 ruotsinsuomalaisen ryhmän edustajaa. Neuvonpidon tavoitteena oli keskustella ruotsinsuomalaisten asukkaiden toiveista koskien esikoulua, vanhustenhoitoa, kulttuuria ja viestintää. Neuvonpidon ansiosta kunta sai alustavan käsityksen ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Neuvonpidosta kirjoitettiin yhteenveto suomeksi ja ruotsiksi.

Kevään 2015 aikana Malmön kaupunki kokosi eri hallintojen virkamiehistä koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä oli aloittaa suomen kielen hallintoalueeseen liittyvän työn suunnittelu. Lähtökohtana oli, että työskentelymuodot määräytyisivät lainsäädännön ja ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa järjestettävien neuvonpitojen pohjalta. Työryhmän suunnittelutyön tuloksena suomen kielen hallintoalueeseen liittyvästä työstä tehtiin poliittinen asia (politiskt ärende), johon sisällytettiin toimintasuunnitelma. Asia koskee neuvonpidossa keskusteltuja aihepiirejä – esikoulua, vanhustenhoitoa, kulttuuria ja viestintää.

Elokuussa 2015 Malmön kaupunki oli mukana järjestämässä koulutuspäivää, jonka aiheena oli kansallisiin vähemmistöihin liittyvä lainsäädäntö. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Skånen lääninhallituksen kanssa ja sen kohderyhmä koostui Malmön kaupungin ja Skånen kuntien virkamiehistä ja poliitikoista.

Syyskuussa 2015 kaupunki järjesti toisen avoimen neuvonpidon ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Lisäksi vanhustenhoito-, esikoulu-, kulttuuri- ja viestintäkysymykset saivat kukin omat neuvonpitoryhmänsä, joiden kanssa Malmön kaupunki järjesti tapaamisia useampaan otteeseen syksyn ja alkutalven aikana.

Tammikuussa 2016 Malmön kaupunki sai suomenkieliset kotisivut.

Loppuvuodesta 2015 tehty suomenkielisen vanhustenhoidon tarvekartoitus valmistui maaliskuussa 2016. Kartoituksen tuloksia käytetään lähtökohtana tuleville toimenpiteille.

Kaupungintoimisto järjesti Malmön kaupungin tukikäsittelijöille ja muille työntekijöille koulutuspäivän maaliskuussa 2016. Päivän aiheena oli vähemmistölainsäädäntö ja sen toteuttaminen Malmön kaupungissa.

Vuoden 2016 ensimmäinen suurneuvonpito järjestettiin 31. maaliskuuta. Neuvonpidossa käytiin läpi kuluneen vuoden tapahtumia ja keskusteltiin neuvonpitomuodoista ja tulevista toimenpiteistä.

Kevään 2016 aikana kaupungintoimisto laati vähemmistöpoliittisen ohjelman, joka toimii lähtökohtana Malmön kaupungin työlle ruotsinsuomalaisen vähemmistön parissa. Kunnanhallitus hyväksyi ohjelman kesällä 2016.

Vuoden toinen suurneuvonpito pidettiin syyskuussa 2016.

Neuvonpitomuistiinpanot löydät sivulta Neuvonpito.

Miksi työ suomen kielen hallintoalueen kanssa vaatii poliittisia päätöksiä?

Malmön kaupunki on poliittisesti johdettu organisaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että johtavien poliitikkojen täytyy erikseen hyväksyä suomen kielen hallintoalueeseen liittyvät, virkamiesten esittämät toimenpiteet. Ensimmäinen poliittinen päätös asiaa koskien tehtiin maaliskuussa 2014. Päätöksen mukaan Malmön kaupunki liittyi vapaaehtoisesti osaksi suomen kielen hallintoaluetta (STK-2013-799). Työn käynnistämiseksi vaadittiin vielä toinen poliittinen päätös, joka määritteli, kuinka valtiontuki jaettaisiin eri hallintojen kesken ja miten suunnittelutyö pantaisiin toimeen.

Kunnanhallituksessa 27. toukokuuta 2015 tehdyn päätöksen jälkeen Malmön kaupungin virkamiehet pystyivät aloittamaan konkreettisen työskentelyn asian eteen. Kaikki käytännön toimenpiteet suomen kielen hallintoalueeseen liittyen tulee suunnitella yhteistyössä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa.

Miksi Malmön kaupunki tekee kartoituksia?

Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvana kuntana Malmö vastaanottaa valtiontukea yhteensä 1 980 000 kruunua vuodessa. Tukisumma tulee käyttää hallintoalueeseen liittyvien lisäkulujen kattamiseen. Valtiontukea vastaanottavat kunnat ovat velvoitettuja kartoittamaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeet ja toiveet koskien suomenkielisiä palveluja. Kartoitukset tulee suunnitella yhteistyössä ruotsinsuomalaisten asukkaiden kanssa.

Malmön kaupunki on vuoden 2015 aikana laatinut tarvekartoituksen koskien suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhoidon tarvetta. Kartoitukset toimivat lähtökohtana konkreettisille toimenpiteille. Jotta vanhustenhoitoon ja esikouluun liittyviin tarpeisiin voidaan vastata, täytyy Malmön kaupungin organisoida toimintansa uudelleen. Kaikista käytännön toimenpiteistä neuvotellaan ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa ennen niiden aloittamista.

Miksi toimenpiteiden toteuttaminen vie aikaa?

Pidemmällä tähtäimellä toimivien työskentelytapojen löytäminen vie
aikaa.  Malmön kaupungin täytyy tehdä muutoksia organisaatioonsa, jotta lainsäädännön määrittämät velvoitteet sekä vanhustenhoidon että
esikoulutoiminnan osalta voidaan toteuttaa. Työjärjestelyihin ja
uudelleenorganisointiin liittyvistä asioista neuvotellaan yhdessä
ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa.

Kuinka Malmön kaupungin hallinnot tiedottavat toimenpiteistään?

Malmön kaupungin tavoitteena on levittää laajalti tietoa suomen kielen
hallintoalueesta muun muassa suomenkielisten kotisivujen kautta. Myös kunnallishallinnon eri osastojen työntekijöiden tulee voida tarjota tietoa ruotsinsuomalaisille asukkaille päivittäisen toimintansa yhteydessä. Tiedotus- ja viestintäasioista keskustellaan viestintään keskittyvän neuvonpitoryhmän edustajien kanssa.

Miksi Malmön kaupunki ei panosta muihin, heikommassa asemassa oleviin vähemmistöryhmiin?

Malmön kaupunki työskentelee aktiivisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjinnän estämiseksi. Ruotsi on kuitenkin nostanut viiden kansallisen vähemmistön oikeudet etusijalle muihin vähemmistöihin verrattuna säätämällä lain, jonka mukaan kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria tulee tukea, suojella ja edistää (SFS 2009:724).  Suomen kielen hallintoalueeseen liittyvät kunnat saavat tukea valtiolta voidakseen toteuttaa ne toimenpiteet, jotka kullekin hallinnolliselle osastolle määrätään. Malmön kaupungin laatiman selvityksen mukaan valtiontuki tulee kattamaan kaikki suomen kielen hallintoalueeseen kuulumisesta koituvat kustannukset, joten toiminta ei tule tuottamaan kunnalle lisäkuluja.

Vi har ingen möjlighet att svara, men dina synpunkter är värdefulla för oss. Om du vill ha svar på en fråga hittar du kontaktuppgifter här.

Senast ändrad: 2017-09-24 18:35